Antin ja Helin Camaro

Kadonnut: pölykapseli

2010-02-12T06:35:00.000-08:00

Kadonnut Camaron vakiovanteen keskiön pölykapseli 12.2.2010 välille Kourula - Skinnarila! Lupaan kyllä löytöpalkkiota, jos tämä löytyy!

Update: Uskomatonta, löytyi! Siellä se penkassa möllötti, puoliksi lumen alla!

Valot ja akun kiinnitys valmiit!

2009-04-04T14:39:00.001-07:00

Huh, viimeinkin. Tänään laitettiin muovista valojen eteen/väliin maski, ettei pääse vesi ja lika niiden taakse, eikä näy sotkut ulos. Taas kerran oli konepelti liian lähellä muutamassa kohdassa, mutta muovia oli helpompi leikata pois tieltä. Aiemmin viikolla maalasin säätöruuvien päät mustaksi, joten nyt ei näy ylimääräisiä kiiltäviä osia.

Samalla laitettiin akku kunnolla kiinni parilla Bilteman peitteenkiinnitys-"kumilenkillä". Tässä yksilössä ei ollut enää tallella alkuperäisen kiinnityskynnen pulttia, tai millä se nyt onkaan ollut kiinni. Biltemassa käydessä ostin myös vähän työkalusettiä autoon, jos tarvitsee tien päällä tehdä jotain. Tavallaan siis vakuutus, eli toivottavasti ei tule tarvetta.

Nyt olisi muuten myytävänä ylijäämänä vanhat lamput ja niiden kiinnitysmateriaaleja: säätökehikot, kupit ja muita pikkuhilppeitä. Kannattaa ostaa pois!

Laitan itse autosta lisää kuvia myöhemmin, kunhan tulee pestyä ravat pois. Eihän tuosta harmaasta nyt kehtaa julkisesti näkyviä kuvia laittaa mihinkään...

Seuraavana ohjelmassa: kesärenkaat alle, uudet etujarrulevyt ja -palat ja ne koiranluut. Ainakin.

Hella 90mm ajovalojen asennus

2009-03-29T10:10:00.000-07:00

Ensiksi kiitokset kaimalle Antille ja appiukolle Jarille, jotka itseasiassa tekivät melkeinpä kaiken työn. Tekijöiden otteita vieressä katsomalla tunsi itsensä oppipojaksi, mutta ehkä siitä jotain jäi päähän tulevia askarteluita varten.

Tavoitteena oli siis asentaa vakiovalojen (H4351- ja H4352 sealed beam) tilalle Hellan 90mm projektorilähivalot ja saman sarjan pitkät. Nämä Hellan valot ovat täysin erilaiset kuin vakiot, joten valojen kiinnitykset piti rakentaa kokonaan uusiksi. Malliksi otettiin CamaroZ28.com-foorumilta tämän linkin kuvat: http://www.camaroz28.com/forums/showpost.php?p=3907822&postcount=262. Alustavasti oli myös tarkoitus korvata nykyiset valojen johdotukset paksummilla ja ohjaus releillä, mutta nykyiset virtajohdot olivatkin melkoista kaapelia, joten päätettiin, että ne saavat sittenkin riittää.

eBaysta Zubehörshop24:stä tilatut seuraavat tuotteet olivat asennuslistalla:

Hella 90mm Modulscheinwerfer / Fernscheinwerfer Halogen ohne Positionslicht - 1K0 008 191-011 (= pitkät ilman parkkia)
Hella 90mm Modulscheinwerfer / Abblendscheinwerfer Halogen - 1BL008193-001 (=lyhyet)
mounting frame, 9AH157659-007 (ei löydy eBay-kaupasta, hoidettiin sähköpostissa erikseen)

Asennusohjeita näissä ei ollut ja säätöruuvien kanssa asennuskehikkoihin kiinnitys vaatikin yrityksiä ja erehdyksiä (ohjeet suht toimivaan menetelmään jäljempänä.) Nämä umpiot eivät sitten ilmeisesti ole ihan tasan samat kuin ylläolevassa ja tässä (Camaro Z28 Headlight Upgrade) nettilinkissä olevissa asennustarinoissa. Amerikan versiot ovat lyhyempiä, ainakin lähivaloumpio on selvästi lyhyempi.

Laitoin kuvia hommasta Flickriin, siellä on samat kuin tässä selvityksessä ja pari lisääkin.

Ja ei kun laittamaan

Homma aloitettiin irroittamalla vakiolamput ja niiden kiinnitykset kokonaan.
Kuvassa näkyy vielä korkeudensäätöpalikat, mutta nekin revittiin irti. Seuraavaksi alettiin leikkaamaan muovia, että saadaan tilaa uusille lampuille. Itseasiassa yllätyimme siitä, että palkki, jossa valot ja puskuri ovat kiinni, olikin muovia. Hyvä vaan, helpotti hommaa!
Lampuille tehtiin asennuskehikot L-muotoisesta 40mm x 40mm 4 mm paksusta alumiiniprofiilista Asennuskehys kiinnitettiin parilla pultilla L-palikkaan, johon porattiin valmiiksi useampi kiinnitysreikä autoon kiinnittämistä varten. L-palikkaan piti myös keskelle sahata reikä, että puskurin kiinnitysruuvi mahtuu olemaan. Pitkien valojen kehikot olivat samanlaiset, paitsi puskurin kiinnitys on suurempi, joten niistä piti sahata enemmän materiaalia pois.
Kehikot ruuvattiin alhaalta itseporautuvilla peltiruuveilla muoviin. Toinen kiinnityspiste laitettiin yläreunaan ja sitä varten takana olevaan palkkiin porattiin reikä läpi. Tästä laitettiin läpi 6 mm kierretanko ja tangon ympärille alumiiniputki holkiksi.
Sitten ei muuta kuin vanhojen lamppujen johdot poikki, uudet H7-liitinkannat johtoihin, suojamuovia johtojen päälle ja lamput paikalleen.

Siis teoriassa näin.

Ei niin helppoa

Käytännössä tuli vastaan muutama komplikaatio:

90 mm umpiot eivät mahdu kunnolla säätöruuveineen ja asennuskehikkoineen pystysuunnassa konepellin ja puskurin väliin.
Umpioiden asennus säätöruuvien kanssa kehyksiin osaa olla haastavaa.
Puskurin muovia joutuu leikkaamaan umpioiden alta.
Muovi ei kestä hakkaamista :)

Hellalla on tarjolla myös 50 mm umpiot (F-Bodyclubin foorumin myyntipalstalla itseasiassa olisi yhdet). Niiden asennus olisi ollut paljon helpompaa, se olisi ehkä jopa onnistunut lähes silpomatta vakiolamppujen asennuspaikkoja ja muita muoviosia.

Nämä 90 mm umpiot kannattaa asentaa niin alas ja taakse kuin mahdollista, koska konepelti tulee helposti vastaan yläsuunnassa. Puskurin kiinnityskohdan ruuvi häiritsee sijoittelua myös, sitä ei saane irti kuin alapuolelta. Jälkeenpäin keksin ideoita, miten umpiota ehkä saisi alemmas:

Mahdollisesti umpion alareunaa kannattaisi upottaa puoli senttiä-sentin verran puskurin sisään? Säätöruuvit tosin estävät tämän.
Asennuskehyksen alareunasta voisi leikata vähän pois ja kiinnityspalikan voisi tehdä ohuemmasta alumiinista tai paksusta pellistä.
Lyhyiden valojen umpioiden säätöruuvit kannattaa yrittää laittaa siten, että 2 niistä on alakulmissa ja 1 sisemmässä yläkulmassa. Ulommassa yläkulmassa oleva ruuvi jää näkyviin konepellin alta. Tällöin ulomman yläkulman kiinnityskorvakkeen voisi sahata kokonaan pois umpiosta ja taas olisi enemmän tilaa.

Umpion asennus säätöruuvin kanssa kehykseen on aika yksisuuntainen homma, niitä ei oikein ehjänä pysty helposti irroittamaan. Homma tapahtuu näin:

Säätöruuvi tulee umpion korvakkeeseen kiinni siten, että kuusiopää on eteenpäin ja pallopää on taakse.
Ruuvia ja sen muovista pidikettä painetaan korvaketta päin esim. ruuvin pää pöytää vasten. Nyt korvakkeen takapuolelle tullutta muovista pidikettä käännetään vaikkapa papukaijapihdeillä varovasti mutta jämäkästi siten, että muovit eivät pääse enää hahloista läpi. Toiselta puolelta voi lopuksi ruuvimeisselillä kammeta pidikkeen muovilärpykkää kiinnityskorvakkeen hahloon. Muovi on sitten aika heikkoa, sen saa työkaluilla muussiksi...
Kiinnitysruuvien pallopäihin napsautetaan muovitupit päälle.
Kehys tulee umpion takapuolelle. Me teimme niin, että asennuskehykset olivat kiinnitettynä jo autoon ennen kuin umpiot laitettiin niihin.
Umpio laitetaan kehyksen keskeltä läpi ja kiinnitysruuvien muovitupitetut päät sovitellaan paikalleen kehyksen reikiä vasten.
Kaveri puristaa umpion reunan ja kehyksen papukaijapihtien leukojen väliin ja toinen kiertää kiinnitysruuvia sisäänpäin. Tarpeeksi varovasti voimaa käyttämällä ruuvin pää muovituppeineen loksahtaa kehyksen reikään omaan hahloonsa. Ei kannata yrittää lyödä tuppeja reikiin, koska muovi ei kestä.

Ihmettelen kyllä, miksi paketissa ei tule minkäänlaista työkalua säätöruuvien kiinnityksen kiertämiseen umpioihin tai ohjeita, miten asennuskehys kiinnitetään... Sitäkin useampi hetki pähkittiin, varsinkin koska amerikan netti-ihmisten kuvissa homma oli toisin päin, asennuskehys oli umpion etupuolella.

Puskurin muovin kiinnitys ja varsinkin siinä oleva ruuvi tulevat joka umpion kohdalla tielle. Jos niiden poistaminen onnistuu, se kannattaa ehdottomasti tehdä. Ruuvin saa alapuolelta paremmin irti, mutta siihen käsiksi pääsy voi olla vaikeaa. Me teimme vähemmällä harkinnalla ja enemmällä voimalla, tuloksena on sitten korvattu 5 x 10 cm pala heikkoa muovia jämäkällä alumiinilevyllä yhden kiinnitysruuvin kohdalta.

Niin, se pystysuunnan ahtaus... Konepellin alapuoli ottaa siis kiinni umpioiden ja kiinnitysruuvien yläreunaan. No, sehän on kuitenkin vain peltiä ja kyllähän siihen laikka puree:
On muuten melko paksua peltiä tuo konepellin alapuoli. Onneksi se puoli senttiä riitti, mitä tuosta saatiin lisää tilaa.

Lopputulos

Pyöreät lamput sopivat autolle todella hyvin, ilme on jopa entistäkin ilkeämpi. Ja valoa tosiaan riittää, vaikka mennään ihan umpioiden mukana tulleilla H7 halogeeneilla! Ero on kliseisesti silminnähtävä vakiotuikkuihin verrattuna.

Todo-lista

Muutama loppusilaus puuttuu vielä:

valojen lopullinen suuntaus
maski, josta näkyisi läpi vain valot ja säätöruuvit
säätöruuvien maalaus mustaksi
reunimmaisten yläkulmien säätöruuvien päällystys kutistesukalla, ettei konepelti naarmuunnu
kunnollista lahjontaa hommien varsinaisille tekijöille Jarille ja Antille ;)

Uutta kynttilää

2009-02-20T10:01:00.000-08:00

Joulu! Saksasta tuli paketillinen lamppuja!

Tilasin siis Hella 90mm projektorimoduulit H7-polttimoilla, lyhyet ja pitkät erikseen. Sain paketin ihan kohtuullisella hinnalla, tilasin eBay-kauppiaalta. Tarkoitus olisi korvata vakiolamput noilla, otan esimerkkiä internetin ihmisiltä:

Nythän nokka näyttää tältä:

Laitetaan pyöreät silmät tilalle, ohjaus releillä ja kunnon johtoa akulta polttimoihin. Valotehon pitäisi parantua merkittävästi, nuo vakio-sealed beam-lamput 90-luvun alusta alkavat olla jo aika himmeät kynttilät. Ja koska itse olen käsi, otan tekniseksi konsultiksi kaiman kertomaan, mitä pitää tehdä :)

Niin joo ja tosiaan: asensin luistoneston vihdoinkin. Aika selvä parannus näin liukkailla keleillä. Oli kyllä helpompaa kuin kuvittelinkaan: 25 kg hiekkasäkki kontin pohjalle!

Juonipaljastuksia

2009-02-07T12:41:00.000-08:00

Naapuri sanoi jo kesällä, että "siustahan on tullut autoharrastaja". Siihen suuntaan tässä tuntuu ainakin henkisesti ajautuvan ja mikäs siinä, kyllä Camaroon viitsii käyttää vähän aikaa ja vaivaa, jos se sillä paranee. Ajatuksissa olisi ainakin seuraavat kunnostuskohteet:

valot (Hellan projektorit ja releet)
akun kiinnitys kunnolla
ohjauksessa klappia, koiranluut vaihtoon, ehkä samalla vaivalla muukin mitä etupäässä keksii
subbarin rakentelu vakiokopperon tilalle
tupakansytyttimen pistoke pitäisi laittaa, nyt siinä ei ole kuin johdot ja kolo paneelissa
takaluukun pumput eivät tahdo kestää aina ylhäällä
jarrulevyt ja -palat, tai ehkä samalla uudemman LS1:n jarrut?

F-Bodyclub Finlandin foorumeilta asiantuntevampien projektikertomuksia lukiessa tulee mieleen, että "jos tuonkin laittaisi... ja tuolleen tekisi". Täytyy vaan aloittaa sopivan pienistä ja yksinkertaisista hommista, koska vieläkään en asentajaksi itseäni tunne!

Reaktioita

2009-02-05T23:23:00.000-08:00

Jotain nissania erikoisemman näköinen auto herättää ympäristössä reaktioita. Jopa naapuruston aikuisemmat rouvashenkilöt innostuivat autosta juttelemaan - sitä tuskin olisi peruskopperon kanssa tapahtunut! Palaute on kyllä kaikkiaan ollut joko suoraan positiivista tai sitten hieman kateellisen oloista (epätoivoista) kuittailua.

Tietysti yleisin kysymys on "paljonko se vie bensaa" ja nyt talvella "mites on pystynyt ajelemaan". Aluksi tuli myös huvittavan epäuskoisia kommentteja tyyliin "onko toi sun", "et varmasti ole ostanut!" :)

Taitaa auto erottua muutenkin, alla eräältä iltapäivältä kolmessa eri rakennuksessa työskentelevien väliltä tsättiä:

...
15:48 [M...] älä elä satumaassa
15:48 [apa] en, lähen kotiin!
15:48 [M...] :D
...
15:54 [D...] Lähtikös apa just töistä?
15:55 [M...] lähti
15:55 [D...] Heh
15:55 [R...] batman auto starttas näköjää ku vilahti ikkunassa
15:55 [D...] Kuulu sisälle asti pörinä

Viime jaksoissa tapahtunutta

2009-02-01T03:42:00.000-08:00

Kesä meni lähinnä autoa pestessä ja kiillottaessa, mutta sain kuitenkin uuden Alpinen soittimen asennettua japsi-Sonyn tilalle. Samalla konsolimuovien takaa löytyi joku vanhan CD-boksin ohjausyksikkö ja varashälyn summeri konepellin alta. Kaikenlaista ovat näköjään edelliset asennelleet.

Syyskuussa käytiin lentokentällä testaamassa miten kulkee. No oli kylmät renkaat ja vähän huonosti vaihtoi ykköseltä kakkoselle ja oli kyytiläinen... mutta lopputulokset: 0-400 m 15,390 s, huippunopeus 1700 m kohdalla 221 km/h ja olisi se siitä vielä noussutkin, mutta tie loppui kesken. Nämä vakiojarrut eivät kyllä riitä noissa vauhdeissa!

Talvirenkaatkin ostin kun halvalla sain, pari kuukautta ajetut Hakkapeliitat Camaron 16" vakiovanteilla. Näistä sitten tulikin varsinainen saaga talven tultua: talvirenkaat nimittäin olivat selvästi halkaisijaltaan pienemmät kuin kesärenkaat, eroa oli varmaan joku 5 cm. Maavara putosi niin alas, että oli pakko tilata isommat ja nyt alla on Nankang SW-5:t kokoa 215/65R16.

Nankangien vanteillelaittokaan ei mennyt kuin elokuvissa: varasin ajan yhdestä puljusta ja ajoin sinne, että uudet renkaat vanteille ja alle. Siellä vaan ei asentaja uskaltanut ottaa autoa käsittelyyn, kun helmat olivat niin matalalla, ettei muka olisi saanut nosturille ajettua. Onneksi tien toisella puolella AC-Renkaassa oli parempi nosturi ja vapaata aikaa, joten sain kuitenkin samalla reissulla isommat renkaat alle.

Autollahan voi ajaa myös talvella, joten lohkolämppäri piti hankkia. Jälleen Paimelan Paronin kautta sain hyvään hintaan Defan ja kävin asennuttamassa sen sisätilan pistokkeineen. Kyllä nyt kelpaa pärräillä vaikka -20 asteessa! Takavetoisella ajaminen on kyllä hauskinta tuoreella puuterilumella, jos ei ole kiire eikä liikaa liikennettä :D

Defa

Mikä se on?

2008-12-08T11:56:00.000-08:00

Chevrolet Camaro Z28 Coupe

Kuva (c) Tommi Joutjärvi

Vm. 1993
Moottori 5,7 l (350 cid) V8
Mittarilukema ostohetkellä ajettu 50300 mailia (80 950 km)
Rosteriputket, paremmin hengittävät
Alustasarja, iskarit ja jouset, jämäkämpi kuin vakio
Lastutettu eli moottorinohjaustietokone ohjelmoitu antamaan enemmän tehoa ja vääntöä
Vakiomallin teho 275 hp (205 kW), vääntö 441 Nm.
19" vanteet Falken FK452 renkailla, etu: 245/40ZR19, taka: 275/35ZR19
Korisarja: helmat ja Supra-henkinen takaspoileri
Kuivapaino 1630 kg, pituus 4,9 m, leveys 1,9 m.
Historia: uutena ostettu Japaniin, sieltä Englantiin ja 2008 kesällä Suomeen.

Kuva (c) Tommi Joutjärvi

Kun päässä pimenee

2008-12-08T10:15:00.000-08:00

Auton vaihto oli ollut meillä vaimon kanssa TODO-listalla jo vuoden-pari, mutta vasta 2008 kesällä päästiin oikeasti asiaan. Molemmilla oli näkemys, että ei nyt ihan tavallista kuljetusvälinettä viitsi ostaa, Seat Ibizalla otiin ihan riittävästi jo körötelty. Olin tietysti haaveillut "jostain kivasta", mutta kiva tuntui maksavankin kivasti. Mielessä oli kaikenlaista: Impreza GT/STI/WRX, Lancer Evo, Mitsu 3000 GT, Hyundai Coupe, Audi TT tai S-joku, BMW 3xx, Prelude, Supra, Celica, Mazda MX-5, RX-7... Joku sellainen kiva pieni ketterä sporttipeli.

Alkukesän paintball-treenipaikka sattui olemaan myös autokauppa (Paimelan Paroni) ja siinä pallottelemassa käydessä oli tietysti kätevää koeajaa mielenkiintoisia pelejä. "Paroni" alias Reiska on todellinen kauppamies, mutta tuttu kaveri kuitenkin, joten uskalsin harkita ostavani käytetyn auton mieheltä. Erään kerran pihan autoja katsastaessa kävin muutamat koeajamassa: ensin Focus ST170: ihan näpäkkä mutta...näyttää ihan Focukselta, ja on kuitenkin Ford. Sitten otin alle mustan 90-luvun alun Mustang GT:n: sehän tuntui jo ihan autolta, kasikone kehräsi ja oli ketterän kokoinen kaupungissakin ajeluun. Vieressä oli myös -94 Camaro 5,7 litran koneella, vähän tekniikkaa laiteltu ja todella vähän ajettu. Reiska käski sitäkin kokeilemaan, mutta olin vähän sillä mielellä, että menee jo turhan erikoiseksi.

Focus on tännäkönen

Musse näytti suunnilleen tältä

Kauppias rykäisi Camaron tulille ja äänethän luonnollisesti olivat ihan melkoiset. Tupla-tuplaputkien takana seisoessa alkoi veri pakenemaan päästä ja tälläkin piti lenkki heittää, myyjä vieressä taas opastamassa. Autoissa oli hevosvoimat kasvaneet suunnilleen 70:llä joka kierroksella: 170 hp Focus, n. 240 Musse ja reilun 300 Camu. Leveämmällä tiellä kartturi neuvoi pysäyttämään ja lähtemään uudestaan liikkeelle räväkällä nilkan ojennuksella. Voi veljet. Ei ollutkaan aiempaa omakohtaista kokemusta, että autot tekevät noin. Kuivalla asfaltilla. Camaro piirsi enemmän ja lopuksi vähemmän suorat mustat viivat muutaman sekunnin matkalle, kunnes kaasu nousi shokista toivuttuani. Onneksi oli ratti suorassa, kun pito löytyi! :D

- - -

Kotona vaimo hieman ihmetteli, kun hehkutin jenkkejä, joita olin testannut. Kumpikaan ei olisi mitenkään järkevä valinta, ja mitä ne kaikki muutkin sanoisivat. Muutaman viikon päästä käytiin yhdessä koeajamassa samat autot, ja voisin väittää, että kosteusprosentti kakkoskuskin penkillä nousi havaittavasti kun Camarolla pyöräytettiin kierros.

Yksi asia johti toiseen ja annettiin Reiskalle toimeksianto löytää hyvä Camaro meille. Koeajettu yksilö ehti mennä muualle, kun iski kuume päälle. Ei siis autokuume, vaan joku hyppykuppa, mutta hyvä niin. Kesäkuun lopulla tuli tarjolle Englannista tuotava ulkoisesti ja sisäisesti laiteltu musta peto ja koeajolle päästiin juhannuksena. On muuten loistava palvelu autokaupassa, kun juhannuksena voi käydä koeajolla ja kauppaa tekemässä. Siinä oli aika paha enää tinkiä hintaa, kun silmät loisti ja kuola valui suupielestä - ei taida olla minulla tulevaisuutta pokeriammattilaisena. Onneksi vaimo oli mukana ja pystyi kyselemään tiukkoja, kun omassa mielessä oli lähinnä "miten nopeasti tämän saa kotiin".

Kuva Englannin puolelta

Muutama viikko meni, että auto saatiin Suomen rekisteriin ja Batman Dark Knight-leffan mainoskampanjan ollessa kuumimmillaan käytiin vihdoin poistamassa tämä lepakkoauto. Virnistelin koko ajomatkan kotiin kuin mielenvikainen ja ohituksissa oli pakko nauraa ääneen. Tässä autossa ei ole M-I-T-Ä-Ä-N järkeä.